torstai 10. syyskuuta 2015


Kuvia kotikadulta. Ihasteluni jatkuu.

On paljon parempi olla, kun lähellä on kaunista. Koska lähellä on myös paljon rumaa, sotkuista ja epätodellista. En jaksaisi aina r-sanasta, minulle tulee r-sanasta kaksi ärsykettä mieleen. Sitten minäkin niillä mitättömillä kangaspussiin kiedotuilla korteillani edustan maailman rikkainta väestönosaa. Minäkin. Ajatella.

Kotikatu laittaa minut mittakaavalle, lehtikuva jakaa koordinaatit. Liikuin täpötäyteen ahdetulla pakettiautolla, minun tavarat eivät mahdu paikoilleen. Ei ole tarvinnut ylittää yöaikaan yhtään vettä päästäkseen toiseen.
Mulla ei ole telkkariapesukonettamikroatiskikonettakahvinkeitintädigiboxiauunipeltiäautoa. Siltikin edustan rikasta.

Ehkä yksi r johtaa siihen toiseen r:ään. Eikä pitänyt puhua tästä. Se on tämä torstai ja tämä aika.




4 kommenttia:

  1. Hienot maisemat kotikadullasi!

    VastaaPoista
  2. Tuollaisia raitteja kelpaa ihastella!
    Minulla on arjessa nyt ympärillä vain rumaa, se on kyllä sielua tukahduttavaa. Oma koti on se ainoa kaunis paikka. Matkaan bussilla joka päivä pitkän matkan rumasta rumaan, halki ruman. Ei mitään mieltä pitää kameraa enää messissä.
    Viimeisen kuvan vaiheessa olevat, niin kauniita-

    VastaaPoista
  3. Nyt taisin tunnistaa kaupunginkin, sillä kävimme tuolla kesällä. Ihastelin noita samoja sähkökaappeja. Sinulla taitaa olla ihanat järvet ympärilläsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ihanaa vettä ja kalliota. Täällä ihan pienesti, mutta hyvästi.

      Poista