keskiviikko 29. tammikuuta 2014
On vaan
Tämmöisiä päiviä vain.
Hyviä päiviä. Pitkiä päiviä. Iltapäiviä. Hiljaisia päiviä. Nopeita päiviä.
Ystävä osa-aikakämppiksenä. Valoa riittää melkein kahdeksaksi tunniksi. Toisinaan mietin miten olla, oikein vai väärin?
keskiviikko 22. tammikuuta 2014
Peilikuva
Onko se itsetutkiskelun paikka, kun omakuvaa piirtäessä ei muista kumpi puoli kiharoista on lyhyt ja kumpi pitkä?
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Kaotiikkaa
Kalenteri ojennuksessa, kotona pinoja ja kasoja. Aamulla appelsiineja ja illalla syvä uni.
Taas menen hetkeksi muualle, ihan lähelle vaan, toiseen kaupunkiin. Tänään siellä ja huomenna täällä- meininki jatkuu. Alkaisikohan arki ensi viikolla?
tiistai 14. tammikuuta 2014
Muutama hajaotos Pariisista
Minua viehätti eniten kahviloissa keskusteluihin antautuneet ihmiset, kukaan ei hipelöinyt samaan aikaan älypuhelimiaan.
Oudon kelmeä sumu ja viistosti paistava aurinko oikealla rannalla. Siron massiivinen Eiffel.
Montmartren kapeat kadut.
Pompidou ja kylmät väreet Mark Rothkon maalauksen edessä.
Yksityiskohdat.
Lukuisat kansalaisuudet metroasemalla.
Luxembourgin puisto.
Samalla pelkäsin henkeni edestä turhan halvan hostellin pimeällä kadulla päivystäviä diilereitä. Väenpaljous yllätti metrossa Gare du Nordille. Kielimuuri. Lika. Hajut. Suuntavaiston totaalinen katoaminen ja epätoivoinen harhailu. Louvre, joka ei ollut minua varten.
Silti kiehtovin kaupunki, jossa olen käynyt.
Kotiinpaluu
Tunnen itseni aika onnekkaaksi. Aika tasaiseksi, vaikka koti on vieras ja avara kolmekymmentä neliötä.
Tänä vuonna on näkynyt jo niin paljon. Tekniset ja järjestelmälliset Frankfurtin kadut sekä kirjavan epälooginen Pariisi. Toinen kaupunki on minulle vanha tuttu, toinen ensimmäinen kerta. Molempiin on palattava, toiseen tekemään töitä ja toiseen, koska kaikki jäi kesken. Fiilis, jolle en löydä sanoja.
Onnekkaaksi minut tekee myös kaikki ihmiset, uudet ja vanhat. Myös tämä saa hymyn huulille.
Pesukone laulaa kirjopyykkiä, suunnittelen päiväunia ja lämpöistä linssikeittoa. Huomenna paluu ruotuun.
torstai 2. tammikuuta 2014
20132014
Sana viime vuodesta: erikoinen, erilainen, raskas, palauttava, surullinen,opettavainen, elämää
En innostu lupauksista, mutta minulla on aie. Aion olla onnellinen. Onnellinen ja tässä. Tälle vuodelle on tiedossa monta hyvää asiaa, raskaista ajattelin päästää kokonaan irti. Päästäkää tekin!
On minulla yksi toivekin, se liittyy luovuuteen ja heittäytymiseen.
Haluan kirjoittaa, kuvata ja kertoa enemmän.
Ennen sitä pakkaan laukkuun kaiken mitä tarvitsen ja sanon teille Auf Wiedersehen ja Au Revoir.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)