En edes muista missä kaikkialla kesäkuussa. Eri kaupungeissa, metsässä, allekirjoittamassa, seurassa, junassa, bussissa, kokeilemassa, katselemassa. Mitäpä noista.
Tänään on vesibalettipäivä. Kaikkialla tanssitaan ja ympärillä on mielenkiintoista väkeä. Viikolla minun kotona oli olohuoneenlattiapiknik, koska lammella ei olisi pärjännyt. Toivotaan, että mutakakku ja savulohi pääsevät kesän aikana ulkotarjoiluun.
Olen haaveillut pihasta tai parvekkeesta. Tai oikeastaa pihaa ja parveketta enemmän piha- ja parvekekukista. Kukkakaupantäti sanoi, että ensi viikolla tulee enemmän minun värisiä pioneja.
Illat valossa ja herrakirjallisuuden parissa. Kaipailen seuraavaksi jotakin muuta. Mitä kesällä luetaan?
Aina yhtä ihanat luonnonkukkivat!
VastaaPoistaNe ovat!
PoistaMinä vaihtaisin HETI puutarhan parvekkeeseen ja juuri ruukkujen takia. Oma piha on opettanut, että en viis veisaa pihasta ja puutarhahommista en edes siellä istumisesta, pelkkä riesa, sen sijaan ruukkuihin istutan innolla ja niitä hoidan, vain niitä. Muu rehottakoon villinä. Luulen, että jos mulla olisi parveke (jota en ole muuten ikinä omistanut) se kukoistaisi kauniina ja hoidettuna, jota on vaikea uskoa kun näkee tuon retuperällä olevan viidakkopuutarhani.
VastaaPoistaLukurintamalla edelleen menossa sisilialaiset Montalbano-dekkarit (lainasin kirjastosta kerralla kaikki) jotka kuuluvat jotenkin kesään, dekkarit siis, talvisin en dekkareita lue. Lomakirjallisuutta. Matkalle on hankittuna Kuolema Venetsiassa ja se jotenkin jo etukäteen vaikertaa tylsyyttä, mutta mistäs sen tietää.
Sinun rivistösi olen lukenut. Tai siis en tiedä mikä tuo Miller on, mutta olen lukenut kaikki suomennetut yhtä lukuunottamatta jota säästän Kreikan matkalle joka ehkä tulee joskus...
Häh, tainno onhan siinä puutarhassa omat vaivansa. Asioista joutuu ottamaan enemmän selvää ja paneutumaan, jos puutarhan saa pidettyä kunnossa. Minä näkisin itseni niin mielellään pihalla, omalla pihalla juomassa kahvia ja lukemassa kirjaa. Ehkä niin ei sitten kuitenkaan kävisi. Taidan siirtyä parvekehaaveiluun.
PoistaDekkarit kuuluu kesään, sisilialaiset kiilaavat lukulistalle oitis. Kuolema Venetsiassa voi yllättää tai sitten sitten tyysti tylsistyttää, toivottavasti ei liiaksi. Tuo Miller on Hiljaiseloa Clichyssä, siitä pidän.
Parasta Milleriä tuo, suosikkini aina vaan. Sitten suosittelen-ellet ole jo lukenut- Anais Ninin Henry ja Junea, löytyy paljon samaa temmellyskenttää.
PoistaJa juu, se pihahaave oli minullakin, eihän tässä muutoin olisi näin käynyt. Mutta en näemmä tuntenut itseäni ennen kuin konkreettisesti koin.
Minun suosikki. Henryn ja Junen olen nähnyt, mutten lukenut.
PoistaPitäisi olla selvästi lainapiha, jos on hetken vastuussa ja sitten voisi ristiä itsensä pihaihmiseksi tai parvekeihmiseksi.
Minä laitoin vasta eilen parvekkeelle kukat, tai oikeastaan tyttö laittoi, minä vain autoin. Se on kyllä maailman pienin parveke, ettei sinne paljon mahdu, mutta jotain kuitenkin: markettoja, hajuherne, krassi, yrttejä ja jotain sellaista.Minulla ihan sama kuin Liivialla, rakastan ruukkuja, mutta omaa pihaa en jaksanut hoitaa.
VastaaPoistaLukuvinkkejä en osaa antaa, kun en ole aikoihin ehtinyt lukea mitään. Siltä ainakin tuntuu. Vaikka tosiasiassa luen kyllä joka ilta jotain, sillä en osaa olla lukematta. Nyt menossa runokirja: Kaija Rantakarin Mikado.
Maailman pienemmälle parvekkeelle mahtuu varmasti juuri sopiva määrä kukkivaa. Ja jos mahtuu yrttejä myös, niin maailman pienin ei ole ainakaan liian pieni :)
PoistaMullakin oli tovi sitten vaihe, jolloin vain silmäilin jotakin. Nyt ehtii taas lukemaan.
Minäkin lisään itseni heidän joukkoon, jotka eivät pihaa jaksa. Tosin aina tähän aikaan vuodesta hetken kaipaan omaa pihaa, kun tahtoisin syreeninkukkia maljakkoon. Mutta mistä sitä tietää, kasvaisiko sillä kuvitteellisella omalla pihalla syreeni.
VastaaPoistaParveke on, mutta käyn siellä vain kastelemassa orvokit. Taidan olla aika mahdoton sisätilaolento.
Mielenkiintoiset pihagallupin tulokset. Minäkin haluaisin kuvitteelliselle omalle pihalleni sitä, tätä ja tuota, mutta mistä sen tosiaan tietää mikä menestyy ja mikä ei. Mutta sulla on parvekeonnea orvokeilla, näillä keleillä sisätiloissa ei ole mitään vikaa. Kesällä kivaa myös sisällä.
PoistaMilleriä täälläkin ! Luin juuri loppuun loistavan kirjan hänestä. Seuraavaksi aion tarttua Baudelairen biografiaan. Sitten olisi Anarkistit - tai Oudon viehätys, jonka löysin perjantaina roskiksesta.
VastaaPoistaMinä yleensä viihdyn mainiosti herrakirjallisuuden parissa.
Oi kiitos suosituksista Sari! Minäkin viihdyn herraseurassa, mutta tuon nelikon jälkeen tekisi mieli naisseuraan, ehkä.
PoistaMe muuten asutaan pohjakerroksessa ja pihalla on vähän kukkamaata. Siitä minunpuoleisestani on vähitellen tekeytynyt pikku viidakko, tuuppaan sinne kaikki kadulta ja roskapöntöistä löydetyt kasviraukat. Usein ne ilostuvat.
PoistaEikä miten ihana ajatus pelastaa katukasvillisuus omaan pihaan! Varmasti ilostuvat.
Poista