Tyttö päättää kirjoittaa blogia, mutta aika kuluu eikä sormet ennätä näppäillä kirjaimia toistensa jälkeen, janaksi muodostua.

Hän päättää kiertää läheisen lammen kameransa kanssa, ettei kaikki hetket pysähtyisi puhelimen muistiin. Marraskuu vihmoo lapasen lankaverkostojen läpi, eikä kuvaamisesta tule mitään. 

Oikeastaan tyttö ikävöi toiseen kaupunkiin, niiden kaikkien vielä tuntemattomien sekaan. 

Juna-asemien välinen tiedottomuus, kun ei ole oikeastaan missään. 

Kaiken aikaa täällä on kuitenkin opittu olemaan, seisomaan päällä, kieputtamaan leipätaikina uunivuokaan ja uhmattu ikkunan takaista mustaa. Monta kuvaa on muodostunut paperille, posti on kulkenut sähköjä pitkin ja viikonloppu toisensa perään työnteossa. 

Silti iltaisin lakanoiden välissä pohtii mikä on tarpeeksi ja milloin riittää. 

 

Ei saa jäädä tuuleen makaamaan

Muut ulkoiluttavat koiria, minä kameraa. Kävelen päämäärättömästi vedenääriviivoja pitkin ja kuvaan, omaksi huviksi. 

Kotona syön tattaripuuroa omatekoisella omenasoseella ja pähkinöillä. Kahvinkeitin on vaihdettu mutteripannuun. 

Iltalukemisena Paul Auster.

Ne kaikki päivät

Kaikki päivät olen puuhaillut unohtaen lepopäivän. Toisinaan päivämäärät ja aikataulut ei odottele.

Pienemmät, puhelimen muotoiset kuvat löytyvät täältä

Syksyn koruja

Eilen sain salvaa ja emulsiota syksynkarheaan ihooni. 

Eksyin kirjastossa elokuvahyllylle, teen kierrokseni yleensä vain kovakantisten paperiniteiden välikössä.

Poltin sulakkeen ja kävin uneen kynttilän valossa.

Tutustuin uuteen ihmiseen. Kuulin viisaita ajatuksia ja kerroin omiani, parikymmentä vuottavähemmällä kokemuksella.

Tänään on retki. 

Syys

Ensimmäisen lauseen vaikeus. 

Olen ulkoiluttanut kameraa silmiä särkevässä valkoisessa. Olen vähän mietiskellyt.Vähän maalaillut ja unohtanut kaikki oletukset.

Hymyillyt Rosa Liksomin asenteelle. 

ollaanko tämä kesä näin

Kesälaidun on ollut lavea ja vehreä. Olen kirmaillut siellä ja täällä pitkinpoikin vailla huolta hukuttavaa.

Olen vain ollut, lukenut aina kun on luetuttanut, pitänyt yhteyttä ihmisiin ja valvonut valoisia öitä. Iho pronssissa ja hiukset luonnonkukilta tuoksuvana avaan kalenterin ja maksan laskupinot. Lakanat laskostuu pyykkinarulta kaappiin ja kaapin sisältö suuntaa kirpputorille.

Minä mietiskelen muita kaupunkeja.

 

Kesäkuu

 

Muistoja alkukesästä.