Heti, pian, äkkiä

Olen kulkenut liikkuvissa ajoneuvoissa ja miettinyt aikaa ja odottamista. Kärsimättömyyttä ja vaivattomuutta.

Mittayksikkömme aika ja raha. Olin kyllästynyt molempiin. Yrittänyt luonnostella ja turhautunut puristaessani itseäni väärään suuntaan. Istunut pitkään paikoillani ja miettiny ja laskelmoinut. Eieieiei. Kirjan voi jättää kesken kahden sivun perusteella, kuvien on oltava tarpeeksi selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Työn kärsii hyljätä yhden peruslaskutoimituksen jälkeen. Onneksi kaikki eivät alistu.

Onneksi on vaihtoehtoja. Ne löytyvät mausteisesta raparperihillosta, valkoisesta kesäyöstä, kirjan väliin prässätyistä puna-ailakeista, toritanssista tai lempeistä kohtaamisista.

  

Tuulinen päivä Tihanyssa

Korkeammalla tuoksui laventeli, sammal ja dreijatut ruukut. Alhaalla vesi kuin jadea silmän kantamattomiin.

Rooma

Oli tomua ja hälinää. Aamulla lähikaupasta kannnettu aamiainen mansikoilla ja proseccolla, hikinen ja lämpöinen tunnelma täpötäydessä metrossa. Katsotaan ja nähdään, sivukujalle voi eksyä limoncello-lasilliselle. Niityllä kukkivat unikot ja vihreäksi taipunut heinänvarsi. 

Kupliva ilo ja seikkailu oli koko ajan siinä, mukana. 

Kaiken aikana

 

Kaiken hiljaisuuden aikana olen koonnut sanat ja tiivistänyt kuuteenkymmeneen sivuun. 

Olen ummistanut väsyneet silmäni Tiber-joen varrella. Kävellyt kesämekossa päivien halki luonnonkukkapellolla. Nauttinut brunssilla kahvin kera proseccoa. Kiivennyt korkealle ja nauranut pään taaksepäin kallistaen. 

Rooman pölyt kengistäni karistanut Unkarin maaseudulle. Siellä taivas on valtava, iltaisin kanervainen taivas peittelee alangot utuun. Kyläjuhlat ja illan pikajuna Budapestiin, kaikilla on kukkakimppuja.

Kaiken jälkeen olen kävellyt matkalaukun kanssa seminaariin ja esitellyt työni. Mitäs sitten?

Parin viikon takainen ikääntyminen näkyy ajan kiitävänä määreettömyytenä. Taasko on ilta ja taas torstai?

Olen ujuttanut täyden tajuntani jonnekin opinnäytetyön word-tiedoston ja piirtopöydän väliin. Onhan tässä vielä viimeiset opintopisteet, näyttely, yelit ja tyelit, seminaarit ja konferenssit.

Tämän kaiken välissä ehdin uittaa kiharani mandariini-curry-appelsiinipuu- liemeen ja  etsiä luokkakaverin kanssa Mirkka Rekolan kuolinilmoitusta. Ehdin myös juhlia yhden kokonaisen viikonlopun itseäni korkeilla koroilla pyörähdellen ja vielä korkeampaa vadelmakakkua syöden.

Pää pyörällä keväästä, joko se on?

Paperikasarunoutta

Pöydällä lojuvista lippusista syntyi runo:

Usb-asema ei toimi. 
Osta kahvia ja hammastahnaa, Doris Lessing. Lakipalvelun numero ja raha mene 12.2.
1330 px x 538 px, uusi-vanha.
Riittääkö?

Aatos

Minulla on ajatuksia, jotka eivät johda minnekään. Herään yöllä ajattelemaan, valvomaan omia mietteitäni. Uneksin ja säpsähtelen hereille.

Unissa ratkon kaikki ongelmani, otan takkiin ja turpaan, seikkailen jossakin korkealla, siellä on vanhoja puutarhoja. Tuttuja paikkoja, kadun päästä alkaa olohuone. On hämäränvihreää ja metsiköitynyttä maastoa. Taloissa monta kerrosta ja lukuisia huoneita.

Päivällä kasaan syliini monta liikkuvaa osaa ja menen eteenpäin.