Kaiken hiljaisuuden aikana olen koonnut sanat ja tiivistänyt kuuteenkymmeneen sivuun.
Olen ummistanut väsyneet silmäni Tiber-joen varrella. Kävellyt kesämekossa päivien halki luonnonkukkapellolla. Nauttinut brunssilla kahvin kera proseccoa. Kiivennyt korkealle ja nauranut pään taaksepäin kallistaen.
Rooman pölyt kengistäni karistanut Unkarin maaseudulle. Siellä taivas on valtava, iltaisin kanervainen taivas peittelee alangot utuun. Kyläjuhlat ja illan pikajuna Budapestiin, kaikilla on kukkakimppuja.
Kaiken jälkeen olen kävellyt matkalaukun kanssa seminaariin ja esitellyt työni. Mitäs sitten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti