perjantai 10. huhtikuuta 2015
Alkuviikosta asti flunssaisena. Talven taudeilta säästyin, vaan yllättipäs mokoma vielä viimeisillä hankiaisilla. Mitäs juoksen paljaspäänä länsituulessa. Katupölyn sumentama kaupunki ei ole ollut lääke parhaasta päästä.
Kun ei ole ääntä, pitää miettiä ihan hiljaa. Ihmisellä on aika paljon tunteita ja ajatuksia. Ei niitä aina omalta ääneltään kuule. Ehkä loppuviikosta jaksan antaa jo yhden äänen eteenpäin.
Pääsiäisrahat riittävät tällä kertaa Valamoon. Siellä oli kukkia, väriä, iloa ja ihmisiä. Tuohuksista ohueksi palanut ilma ja rauhallinen pihapiiri, kissa nojatuolilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuosit vaateissasi! Linnut! Valamo pääsiäisenä kuulostaa hyvältä.
VastaaPoistaKiitoskiitoskiitos! Lintuja on vaatteissa vähän liiaksikin. Pääsiäinen Valamossa oli ainakin värikäs.
PoistaLintukuosia minäkin ihastelen. Muutenkin kiinnostava rivistö.
VastaaPoistaJa hieno maalaus.
Olisipa mahtavaa päästä käymään Valamossa. Minulla on seuraavat matkaliput paikkaan, jonne en hinkua juurikaan, ihan ottaa pattiin.
Lintu on ihan aitoa henkkamaukkaa. Siltä löytyy valitettavan kiinnostavia kuviota.
PoistaValamo on kiva, pieni piipahduspaikka. Rauhallista siellä ainakin on ja ihan älyttömän hyvä kirjasto. Onnellinen matkalipullinen, josko sieltä paikanpäällä sitten jotakin mielenkiintoista löytyisi. Mielenkiinnolla odotan minne olet matkalla.