Vähän sellasta, ettei oikein minkäänlaista.
Tadaa, sinulla on uusi hammas, lempiruoka ja työmatka.
Kaivelin lipastonlaatikoista vanhoja lehtileikkeitä. Ne, joita yli kymmenen vuotta sitten omassa huonessani lajittelin. Suunnittelin matkat, kuivaainekaappit ruokaresepteille, kodin, ihanan kaupunkielämän, ammatteja, vaatekaapin järjestykseen omalle tyylilleni.
Kaikki samassa paperiläjässä, aikuisuusleikki.
Niin monesta lehtileikehaavesta on tullut totta, mutta niin erilaiseksi ne on uneksinut. Silti omenaleipä ja leveät ikkunalaudat kokematta.
Tänään olen mietiskellyt enimmäkseen kesäkenkämalleja, Mariskooleja ja naisia.
Perhoskiiltokuvat. Nostalgian huipentuma.
VastaaPoistaMinullakin on ollut lehtileikehommia tällä viikolla, kodinsuunnitteluhommia, miten ottaa ilmaa siipien alle.
Minulle tuli ex tempore-vimma kotileikkiin. Järjestelin keittiön avohyllyn uudelleen. Voimaa valosta!
PoistaSomat lehtileikkeet. Mullakin äitin vanhoja kiiltokuvia jemmassa, niitä on paljon kissoja ja lehmiä, tykänny niistä.
VastaaPoistaKiiltokuvat on kyllä hauskoja, annoin työkaverille kissakuvia joululahjaksi.
PoistaTykkäsin tekstissä kovin, meillä jokaisella on ollut varmasti tuollainen aikuisleikki. Minä leikin sitä ehkä vielä kymmenen vuotta sitten, ja yhtäkäkkiä se oli poissa. Ei enää lehtileikkeitä, ei suunnitelmia. Oho, kuullostaapa masentavalta, aivan kuin olisin hautaan valmis, -ei, vaan jossakin kohtaa kaikki se tuli ja oli, on, ja nyt pohtii että mitähän sitten ja miten päästä kaikesta saavutetusta eroon kun haluaisikin asua pienemmin ja vieläkin yksinkertaisemmin ja ihan jossain muualla (tietysti rakkaidensa kanssa)...elämä. Näitä yli nelikymppisen naisen mietteitä.
VastaaPoistaTuo puusepän talo on kaunis.
Kiitos kommentista, Liivia!!
PoistaMinäkin leikin edelleen, raamit olen jo saanut, mutta vielä on saavutettavaa. Kuulostaapa tuo saavuttaminenkin masentavalta.
On mielenkiintoista miten haaveissa ja saavutusten haaveilemisessa on paljon paljon samaa joka vuosi, mutta kuinka tietyt asiat alkavatkin korostua. Ensiksi on kova kiire olla jotain ja jossakin vaiheessa se jonakin oleminen ei vastaakaan oletuksia.
Ihana kuulla eri ikäiseten ihmisten kommentteja. Itse olen omasta mielestäni pahimmassa iässä, kun suunnitelmat ja saavutukset sinkoilevat sisältä ja ulkoa.