Ravintolavaunutäti-Elvira neuvoo hoito-ohjeet Laiskan tytön lettiin:
Froteepyyhkeel puristellaan, 3 minuuttia puhallellaan. On helppo. Elläissäni en oo hiuksia laittanu, kesä kuivaa ihan itestään ja onhan miul ollu ihan kaikenlaisii hiuksii. Ennää ei inspiroi.
Siulha on pirtsakka tukka. Mitä mie tekisin siuna? Mie en ottais laineita, vaan aistikkaan leikkauksen.
Nuoruus menee poninhännän mukana. Niin se vaan on.
Niskaa särkee, tutkin kahvimukin pohjaa. Ei näy mitään.
"oot sie flunssas vai missä sie oot?"
Oi ihana ravintolavaunutäti! Ja kaunis kortti.
VastaaPoistaRavintolavaunutädit ovat hauskoja idän junissa. Kortti on taidenäyttelymuisto.
PoistaIhastuttava kohtaus, kohtaaminen. Kahvimukin pohjakin.
VastaaPoistaJunissa sattuu aina ihmeellisiä kohtaamisia ja kohtauksia. Siksi tykkään matkustaa niillä.
PoistaJunat on parhaita. Matkustettiin viikko sitten "korvaavalla kalustolla" Helsinkiin ja sepä olikin tunnelmainen ja hyvin nostalginen vanha vaunu. Muuten kiva, mutta ilmastointia ei ollut. Paluumatkalla meillä olikin sitten tosi lupsakka ravintolavaunusetä. Ryykättiin junaan soittimet kainalossa (oltiin tulossa kansanmusiikkitapahtumasta) ja tuo tuumasi iloisesti, että ai, te tulittekin keikalle! Ihanan tädin kohtasit!
VastaaPoistaTykkään tuosta kuvasta, kaikesta siinä.
Voi kiitos, Satu!
PoistaMinäkin olin "korvaavassa kalustossa" ja eteiseen pyrytti lunta. Vanhassa kalustossa on tunnelmaa, tykkään niistä väreistä.
Eteiseen pyrytti lunta :D Mäkin ihailin niitä värejä ääneen, tunnelma juuri sellainen, kuin aikoinaan kun reilasi pitkin Eurooppaa...ihana :)
PoistaTahtoisin heti lukea tuon kirjan. Ei ole meidän kirjastossa, tarkistin. Höh.
VastaaPoistaYhden lukemani perusteella huomasin tykkääväni tuosta miehestä tyyppinä jopa enemmän kuin hänen töistään. Ja juuri eilen ruokapöytä keskustelu ajautui kummien mutkien kautta Lee Milleriin...
Olen ehtinyt vasta hieman selailla, mutta henkilö kiehtoo kovin. Hö nyt vaan toivetta kirjastolle tai hyvää antikvariaattionnea.
Poista