Pihamaa, kadut ja maailma on kuin sokeriastia. Suurella siivilällä tomusokerinvalkeus ripotellaan hartioille ja käsivarsiin. Päälaella se sulaa liiskaavaksi kuorrutteksi ja valuu kasvoille. Ettehän te vietä sokeritonta kuukautta.
Kohtuudella, se on hyvä ohje. Mutta älä ota sitä liian kirjamellisesti - siis kohtuutta saatika ohjeita. Sovelletaan ja sävelletään omat käyttöohjeet.
Lintu ei katso, lumiaura ei nää. Minä maksan kirjastosakkoa ja tarjousfarkkuja.
Sanon ei koti-illalle.
Tuossa ylimmässä kuvassa on mahtava tunnelma, tosi kaunis. Kohtuu, se täytyy määritellä itselle ja sitten sävelletään. Vähentää pitäisi, totisesti. Mitä sait koti-illan sijaan?
VastaaPoistaKoti-illan sijaan laitettiin tanssikenkä kulkemaan. Illan päätteeksi irtosi pohja.
PoistaHei sumukasvo, mukava nähdä!
VastaaPoistaMinä sanon koti-illalle aina kyllä, aina. Tosin yleensä se ei kysy mitään. Ehkä meillä on pysyvä sanaton sopimus.
Hei vaan, täältä sumuistani aina kurkkailen.
PoistaMinä olen ehdottomasti koti-ihminen, mutta hyvä keikka ja rientoloissa odottava seura tekee joka kerta ihmeitä.
Minä olen sanonut koti-illalla nyt puolitoista viikkoa kyllä ja se on tuntunut vaihteeksi ihan mahdottoman mukavalta. No, tämä loppuu nyt. Huomenna on laitettava pää ihmisten ilmoille.
VastaaPoistaMukavaa ja iloista alkanutta vuotta!
Koti-illat ovat parhaita juurikin pitkän hippasemisen jälkeen. Molempia tasapuolisesti, kotioloa ja ihmistenilmaa.
Poista