torstai 4. joulukuuta 2014

Naisen kuvia

En ole kertonut koskaan kenellekään, että luonnoskirjojen välistä, laskutavasta riippuen, löytyy 71 huteraa naisen kuvaa. Ne ovat lumoavia. Tosia ihmisiä, varjostusta kaulalla ja hiilen horjuntaa lantiolla.  

Enkä ole kertonut siitäkään, kuinka venyn omalla omenavihreällä matollani joka viikko monta kertaa. Kuumassa ja viileämmässä. Kun maailman rajat kulkevat joogamaton suuntaisesti, turha ei enää mahdu mukaan. Minä ja toiset naiset, toisen ikäisiä ja kokoisia. 

Senkin olen unohtanut sanoa, että minulla on lempeyttä levähtää, kun matalan paineen valkoiseksi maalaama naama sitä pyytää. Veteen sekoitetaan vaaleanpunaista suolaa, eikä vaaleanpunainen ole huono väri. Se sopii minullekin.

Hengitys ohjaa liikettä ja eloa, senkin olen muistanut niinäkin päivinä, kun valo on ollut otsani saatuttamattomissa, en ole ollut sopiva itselleni, oviaukot ovat kutistuneet ja minulla on ollut kiire olla jotakin. 

Tänään hiukset heijastaa lämmintä kuparia, luen 10 sivua kirjaa ja muistelen viime yötä, jona voitin uimakilpailun. Jos minä piirtäisin itseni kolmessa minuutissa, kuvasta tulisi yhtä hutera ja ihana.

6 kommenttia:

  1. Oi! Tykkään hirmuisesti tuosta kuvasta jonka lisäsit tuohon ylös. Kaunis ja kesäinen.

    Vaaleanpunainen on kiva väri, joogakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onhan se vähän iso möhkäle tuossa ylälaidassa, mutta välttää nyt tovin.

      Vaaleanpunainen on ollut vaikea, mutta alan taipumaan.

      Poista
  2. Kiitos, kun muistutit vaaleanpunaisesta. Olin nimittäin suunnitellut meneväni kuvaamaan auringonlaskua, mutta olin niin touhussa täällä sisällä, että meinasin unohtaa ajankulun. Onpa hyvä lukea blogeja välillä pieneksi hengähdystauoksi.

    Lähdin sitten kiireenvilkkaa ulos, ja oi miten vaaleanpunaisena ja violettina ja oranssina taivas oli. Niitä värejä ehti marrasharmaassa tulla tosi ikävä. Nyt otin värejä ja pilvien muotoja varastoon asti, seisoin tunnin verran kuvaamassa yhdessä avarassa paikassa, eikä tullut lainkaan tylsää.

    Ihana uusi banneri sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet saanut varmasti upeita auringonlakukuvia. Kaupunki, jossa ennen asuin, oli niin tasainen, että valo laski joka joulukuu todella hienosti horisonttiin. Sitä on ikävöin.

      Äitini oli kerännyt minulle nämä kasvit. Mukava yllätys.

      Poista
  3. Olen Ilonan kanssa samaa mieltä tuosta yläkomerosta, kovin on kaunis. Banneri sen nimi siis on, selvä.
    Tahtoisin hirveästi joogailla, mutta seinä minun ja joogatunnin välillä on kolminkertaista betonia, en kykene menemään sellaisiin ryhmätuntijuttuihin ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuikkis!!

      Minä käyn sellaisella kotoisalla salilla. Pienet ryhmät, matala kynnys eikä kilpailua.

      Poista