maanantai 27. heinäkuuta 2015

Koti


Julkisesti yksityisajattelen (taas) vanhoja koteja, määrättömiä lähtöjä, haaleita palaamisia.
Sitoutumattomuutta ja sitoutumista paikkaan, kumpikin tuntuu väärältä.
Ennemmin tuhlaan lippuun, katson ikkunoista samoja maisemia. Kun kulkuneuvo on koti.
Ilmansuunnista vilahtavia tuttuja kasvoja.
Pakkomielle siihen, ettei asetu. Ettei kuukautta paikallaan.
Avaimenperää on painanut liian monta avainta.

Antakaa mulle lähtöaika, ikkunapaikka, joku joka tulee vastaan.
Osaan pakata nopeasti, sen taidon minä olen tottavie oppinut.
Pakkaan painavat pohjalle, kestän särkyäjomotustakirvelyä, on laastarilevy-sakset-särkylääke.

Tuosta kodista on vuosia, mutta se saa minut hyvälle tuulelle. Tuollaisia koteja tulee ja menee.
Olen ajatellut, että kodin tarvitsee sekin, jolla ei ole ketään myötäilemässä päivien tahtia.
Kyllähän minunkin silmäni näkevät riittävästi.



perjantai 24. heinäkuuta 2015

Ruokasanat



Kuvissa on aavitus, tilkka ja hyppysellinen kesää. Ehkä tavallista ronskimmalla teelusikalla, koska mansikat salaatissa.

Käyty mato-ongella ruokkimassa järviahventa. Poimittu mustikoita kakullisen verran. Siivottu paperitavaraa.

Lehdessä kysyttiin omaa ruokafilosofiaa, tai no missä missä sitä ei nykyään kysyttäisi. Omani menisi ehkä jotenkin näin:

Helppoa ja värikästä. Yksinkertaisista raaka-aineesta. Luomua, jos saa. Läheltä, jos mahdollista. Ei mitään, mikä vaatii suuria ja äänekkäitä koneita. Oikeastaan mahdollisimman vähän koneita. Kasviksia. Suklaa ja kahvi sallittujen listalla.

Esimerkki hyvästä ruokapäivästä (varoitus: sisältää gluteiinia, maitotuotteita ja sokeria) oli tiistaina: 
Neljän tytön voimin mustikoita ja kalliolla loikoilua. Koko päivä yhdessä, kaupan kautta astianpesukoneellisen tykö. Siellä ruokaa, joka koostui ainakin näistä aineista: tomaatti, avokado, kevätsipuli, linssi, mustapapu, korianteri, salaatti, kermaviili, feta, suolakurkku, hunaja, smetana, chili.
Jälkiruoka: ne mustikat, voi, sokeri, vehnäjauho, tuorejuusto.
Juodaan: Cava, espresso, tee hunajalla ja yksi olut kaatosateen sattuessa.
Yhdessä. lattian rajassa, patjojen päällä, kynttilän valossa.

Ruoka, mitä se teille on?

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015



Kun minä sain valita, niin valitsin puisen ja vanhan. Yhteisen parvekkeen ystävän kanssa.
Olisin voinut valita myös käytännöllistä. Muovimaton, kaappitilan, pesukonepaikan
mutta minä karsin mielummin,
viikkaan kirpputorille, annan, lahjoitan, myyn. Kutistan materiaalin vain tarpeelliseen.

En halua olla käytännöllinen kahden häkkivaraston omistaja. Haluan kotikadun mukulakivillä, kauniilla ikkunanäkymällä, parkkipaikassa ei ole enää nähtävää.
Pääsen kotiin ensi kuussa.

Täällä on juhlittu taas, kivasti ja kivassa porukassa.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Tulee sekin päivä jolloin



Tuli lämpö, tuli lempeät päivät
itikoita samalla letuissa kirsikkaa ja kermaa
Tuottaja, Muotoilija, Verhoilija ja Lapsi
Ilo kävellä kanssanne maantien laitaa
maitolaiturikahvia Arabia-mukista

Yöllä saunassa on täysikuu
tulee tunnustuksia ja kuohuviiniä
Naapurin pihalle on muuttanut 4 pönttöä
hunajalaitos

Tieto, että Muotoilijasta tulee opettaja
Toinen kaupunki ja yksi säästetty pahvilaatikko
Kun vaan kaikki mahtuisi yhteen laatikkoon
loput menee maanantaina kirpputorille.