Väri: pistaasi, mustikka ja kermanvalkoinen
Tekeminen: lukeminen, valvominen, ravaaminen
Materiaali: valkosavi
Sanonta: "muistanko nyt oikein, että"
Kyyneleet: katupöly, harmitus, Marja Pirilän näyttely
Sävel: yle1, linnut tähtitornin laidalla, Ane Brun
Kivi: kengänpohjassa
Kupla: kirjava, helposti puhkeava ja saippuainen
Ajatus: Jaahas

Ikuisuusflunssa

Ikuisuusflunssassa.

Terva tuoksuu Kuopiolahdella.
Pienet pojat pallon perässä maalia kohti,
isommat askeltaa kevyesti ohi.

Pitää pysähtyä miettimään, että saisi omasta ajatuksestaan paremmin kiinni.
En ole asiantuntija, ainakaan lintujen tai piisamien.
Minä katselen vain keväthimmeleitä kaikkialla.

En muista käyntikortteja, muutakin unohtelen.
Kevät tuntuu poskionteloissa asti.

Alkuviikosta asti flunssaisena. Talven taudeilta säästyin, vaan yllättipäs mokoma vielä viimeisillä hankiaisilla. Mitäs juoksen paljaspäänä länsituulessa. Katupölyn sumentama kaupunki ei ole ollut lääke parhaasta päästä.

Kun ei ole ääntä, pitää miettiä ihan hiljaa. Ihmisellä on aika paljon tunteita ja ajatuksia. Ei niitä aina omalta ääneltään kuule. Ehkä loppuviikosta jaksan antaa jo yhden äänen eteenpäin.

Pääsiäisrahat riittävät tällä kertaa Valamoon. Siellä oli kukkia, väriä, iloa ja ihmisiä. Tuohuksista ohueksi palanut ilma ja rauhallinen pihapiiri, kissa nojatuolilla.

Olen kyllä koneella, mutten blogini kanssa. Nyt laitan koneen kiinni.

Key lime pie uunista ulos. Rauhassa vaan. Joku pieni retki tapahtunee, kunhan kippaamme kolikkokukkaromme yhteen ja laskemme varoja. Italiaan ei tänä keväänä pääse.

Kesäaika on tehnyt minusta unettoman. Olen hoitanut juoksevia asioita ja havainnut kengänpohjan reikiintymistä. Ollut olkapäänä, rakentanut uutta oikeasti ja leikisti.

Rauhaa pääsiäiseen!